keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Kohti sataa vuotta

Eräänä helmikuun iltana Forssassa vuonna 1920 oli muuan seurapiiri koolla ja kahvikeskustelun lomassa joku läsnäolevista tiesi, että tehtaan johdon piirissä oli suunniteltu tavallaan jatkoa tehtaan koulun toiminnalle. Suunnitelmissa oli järjestää tehtaan naisväkeä varten jonkinlaista vapaaehtoista koulutusta varsinkin kotitaloudessa. Siitä syntyi itsestään ajatus, että paikkakunnalle olisi aika perustaa yleinen työväenopisto, joka tarjoaisi opiskeluun mahdollisuuden muillekin kuin tehtaalaisille. 

Suomeen ensimmäinen työväenopisto perustettiin Tukholman (1880) mallin mukaan 1899 Tampereelle. Kun maamme sitten itsenäistyi 1917, koki työväenopistoliike myös oman vapautensa koittavan. Venäjän vallan loppuaikoina oli opistojen työtä haitannut epäily maanalaisuudesta ja kumouksellisuudesta, vaikka ohjelmat oli jo silloin laadittu pelkästään kansansivistysperiaatteella. Monien opistojen perustaminen lykkääntyi sen vuoksi odottamaan parempia aikoja. 
Forssassakin oli opistoajatus ollut esillä työväestön keskuudessa, mutta varsinainen toimeenpaneva aloite lähti tämän yksityisen kahviseurueen toimesta. Turun Sanomat kirjoittaa 8.1.1955, että opiston syntysanojen lausujana voidaan pitää silloista maisteria Esko Aaltosta, ja syntysanat olisi lausuttu 10.2.1920. 
Forssa oli edistyksellisyydessään jälleen ensimmäinen: Forssan työväenopisto oli ensimmäinen maalaiskuntaan perustettu työväenopisto.

Seurueessa oli mukana myös Elli Laurila, joka oli edellisenä vuonna tullut Forssan yhteiskoulun äidinkielen, voimistelun ja harjoitusaineiden opettajaksi. 
Elli Laurilasta tulikin heti opiston opettaja, toisena vuonna johtajatar ja muutaman vuoden kuluttua opiston pitkäaikainen johtaja. Elli Laurilan jälkeen ensimmäinen johtajakokelas oli Sakari Linkola. Hänen jälkeensä Pentti Helle.

19.3.1920 pidettiin työväentalossa yleinen opiston perustamista koskeva kokous. Neuvotteluun oli esitelmöijäksi kutsuttu tri Engelberg. Hän puhui aiheesta 'Vapaan valistuksen opinlaitokset silmällä pitäen erikoisesti työväen opetusta'. Tilaisuus johti jatkotoimenpiteisiin: Tilaisuudessa asetettiin toimikunta suunnittelemaan perustamiseen liittyviä käytännön tehtäviä. Toimikuntaan kuuluivat työväenyhdistyksen edustajina Aug. Hurme, Joose Palmén ja John Seppälä, sekä yksityiset asianharrastajat K. Pylkkänen, Esko Aaltonen ja Elli Laurila. Lisäjäseneksi pyydettiin yhteiskoulun opettaja maisteri J.G. Vuoriniemi, josta tuli muutamaksi kuukaudeksi opiston ensimmäinen johtaja.

Seuraavan syksynä opistolle laadittiin väliaikaiset säännöt ja pyydettiin rahaa Tammelan kunnanvaltuustolta ja Forssa Oy:ltä. Tammela antoi 8000 markkaa ja yhtiö 6000 markkaa ja lisäksi luokkahuoneen tehtaan kansakoulusta. 

1.10.1920 tapahtui ensimmäinen yhteydenotto, sisäänkirjoittautuminen, opiskelijoihin palokunnan talossa, jossa oli paikalla 113 opinhaluista nuorta. Innostus oli kova. Opetus oli tarkoitettu korvaamaan lähinnä työväestön puuttuvaa kouluopetusta, joten ohjelmassa oli tavanomaisia kouluaineita: suomenkieltä, historiaa, laskentoa, kemiaa, kirjallisuutta, laulua ja lausuntaakin. Kieliä ensimmäisessä opetusohjelmassa edusti esperanto. Työkauden aikana opistoon ilmoittautui 142 oppilasta; naisia 79 ja miehiä 63. Opiskelijat olivat nuoria.
Opistolainen numero yksi, ensimmäinen ilmoittautuja, oli Reino Rantanen, tunnetaan myöhemmin kenkäkauppiaana. Näin kertoi meille Eila Alén.
Virallisesti Forssan työväenopisto aloitti toimintansa 4.11.1920, kun ensimmäiset oppitunnit pidettiin. Suurin osa oppilaista oli mukana kaikilla tunneilla ja piirit saattoivat sen vuoksi olla sadankin hengen ryhmiä. Oppilaat alkoivat heti toimia aktiivisesti myös toverikuntana.

Toverikunnasta Kalle Jyly muistelee opistoon tuloaan näin:
"Kun vuoden 1920 syksyllä oli Forssan Lehdessä kirjoituksia, joissa selvitettiin työväenopistoasiaa ja -suunnitelmia Forssaan perustettavasta opistosta, innostuin kovasti ja tein vakaan päätöksen pyrkiä tähän opinahjoon. Olin silloin Tammelan Patamon kylässä maataloustöissä, ja kun minulle tarjottiin Forssan-Tammelan kunnansairaalan talonmiehen paikkaa, olin valmis heti lähtemään Forssaan. Opisto aloittikin juuri toimintansa ja niin pääsin heti mukaan opistotyöhön.


Kaikki lähti mukavasti alkuun, ja vaikka olin tullut maalta vieraaseen ympäristöön, niin sain heti hyviä tuttavia opistolaisista. Sai heti sen vaikutelman, että kaikki olivat lähteneet mukaan tosissaan, ja innostus olikin pysyvää monien kohdalla. Erityisesti minua kiinnostivat yhteiskunnalliset aineet, joita silloin harrastettiin tuntiopetuksen ja luentojen muodossa. Niistä sainkin parhaat arvosanat todistukseeni, joka vieläkin on tallessa. Opettajana oli maisteri, pastori, yhteiskoulun johtaja J.E.Koskiniemi, myöhemmin opiston johtaja Ville Hynynen, jonka luennoista erityisesti on jäänyt mieleeni selostus maan ansiottomasta arvonnoususta."







Ensimmäiset opistoon liittyvät 'muistiinpanot' on kirjoitettu Forssa Osakeyhtiön 'rahtikirjojen' taakse.



Lähteinä Lauri Uusi-Hakimon 1995 ilmestynyt opiston 75-vuotis historiikki Työväenopistosta Aikuisopistoksi, Forssan kansalaisopisto 75 vuotta sekä Forssan kansalaisopisto 50 vuotias -kirjoitus, mikä on mitä ilmeisemmin Lauri Uusi-Hakimon kirjoittama. Uusi-Hakimo oli opiston rehtorina 34 vuoden ajan vuosina 1959-1993.
Kansalaisopistot.fi Kansalaisopistotoiminnan historia 1899-2017 https://kansalsisopistot.fi/kansalaisopistojen-historia/
Turun Sanomat 8.1.1955
Kirjoituksen kokosi Tanja Härmä.


Opistolaiskunnan albumista 1930-luvulta: Ensimmäinen retki. Se tehtiin Helsinkiin pääsiäisenä 1923. Oli jakaannuttu kahteen joukkoon. Tässä naisten ryhmä.


Forssa: Opisto sata -blogikirjoitussarjan seuraavat osat:

Työväenopiston mökin vieraita tapaamassa 1960-luvulla:

Sivistysyhteiskunnan ja hyvinvoinnin yhtälö
Miten sivistys nähtii sata vuotta sitten:
https://opistosata.blogspot.com/2019/08/sivistysyhteiskunnan-ja-hyvinvoinnin.html

Matka Aino Kilven kanssa työväenopiston näyttämölle:
https://opistosata.blogspot.com/2019/08/matka-aino-kilven-kanssa-tyovaenopiston.html

Silloin opiskelimme oppiaksemme elämää varten -Aira Rauhala ja Lea Mäkelä
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/silloin-opiskelimme-oppiaksemme-elamaa.html

Miina Sillanpää Forssan työväenopiston vieraana:
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/miina-sillanpaa-forssan-tyovaenopiston.html

Käsityö -tuo uusi ja outo oppiaine:
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/kasityo-tuo-uusi-ja-outo-oppiaine.html

Tehtaankoululta Maakunnan kautta Kehräämölle -Forssan kansalaisopiston käsityöhistoriaa 1970-1980:
https://opistosata.blogspot.com/2019/10/tehtaankoululta-maakunnan-kautta.html

Kankuriopiston 1990-luku
https://opistosata.blogspot.com/2019/11/kankuriopiston-1990-luku.html

Mennään tuonne opistolle, ei tämmöisenä lauantaina muutakaan keksi. Pentti Vahteran teksti:
https://opistosata.blogspot.com/2019/11/mennaan-tuonne-opistolle-ei-tammoisena.html

Tehtaankoulu ennen ja nyt
https://opistosata.blogspot.com/2019/11/tehtaankoulu-ennen-ja-nyt.html

Forssan työväenopiston kuusijuhla 1959
https://opistosata.blogspot.com/2019/12/forssan-tyovaenopiston-kuusijuhla-1959.html

Että ihminen ihmisen löytää -Toveritoiminta opistoissa
https://opistosata.blogspot.com/2020/01/etta-ihminen-ihmisen-loytaa.html

Työväenopiston Hammerfestin matka 1956 -Eila Alénin albumista: