Forssa: Opisto sata: Ni lernas esperanto

- me opiskelemme esperantoa.

Forssan työväopiston ensimmäisessä opetusohjelmassa 1920 vieraita kieliä edusti ensimmäisenä esperanto.

Esperantoa opiskeltiin vielä Forssan kansalaisopisto-aikanakin. Siitä löytyy kansalaisopiston leikekirjasta lehtileike, jossa kerrotaan että esperanto-piirissä on innokkaita opiskelijoita, jotka ovat pyytäneet kevätkauden päätteeksi vielä lisätunteja. Jutun yhteydessä ei ole vuositietoa, mutta se on 1970-1980 -lukujen taitteesta.
Forssan kansalaisopistossa opiskeltiin esperantoa kahdessa ryhmässä: alkeisryhmässä eli alaluokassa ja pidemmälle olevien yläluokassa. Kumpikin ryhmä toivoi oppitunteja lisättävän yhdestä viikkotunnista kahteen tuntiin.

Lehtijutussa kerrotaan, että maailmassa on tehty paljon työtä kansainvälisen yleiskielen kehittämiseksi. Eniten käytännöllistä merkitystä on saavuttanut Zamenhofin 1880-luvulla rakentama esperanto, joka on osoittautunut kilpailijoitaan käyttökelpoisemmaksi. Jokapäiväiseen puhekäyttöön riittää noin 500 sanaa. Ja esperannon muoto-oppi on suppea. Tietyillä päätteillä saadaan loputtomasti uusia vivahteita.

Suomen kielestä esperannoksi on käännetty mm. Kalevala, jonka poljennon uusi kieli tuo mahtavasti esiin.
https://www.youtube.com/watch?v=i7x40z6aKEU

-Esperanto on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kansainvälinen apukieli. Sen tarkoitus ei ole korvata luonnollisia kielia, vaan helpottaa erikielisten ihmisten kommunikointia.

Kuvat saa isommiksi ja selkeämmiksi klikkaamalla.

Forssan kansalaisopistossa käytössä olevat oppikirjat on painettu Ranskassa, mutta opiskelu perustuu kokonaisuudessaan kuvasymboliikkaan.
Kirjassa sanotaan, että esperantoa puhuvalla on ystäviä kaikkialla maailmassa.
Suomalaisilla esperanteilla on oma kesäseminaarinsa, jossa on mukana myös ulkomaisia osanottajia. Opettaja Veera Tietti innostaa oppilaitaan kansainvälisiin kosketuksiin.

Useimmat kurssilaiset ovat opiskelleet myös muita kieliä. Esperanto on kuulemma sellainen kieli, jota voi todella oppia puhumaan ja hallitsemaan.

Kuvissa oleva esperanton kirja on lahjoitettu Forssan museolle. Se on ollut käytössä ehkä jo Forssan työväenopiston aikaan. Forssan kansalaisopistoksi nimi vaihtui 1963.

Kirjan välistä löytyneet muistiinpanot:

Esperannoksi tämä:

Kirjoituksen kokosi Tanja Härmä.

Opisto sata -blogikirjoitussarjan tekstit:

Kohti sataa vuotta:
https://opistosata.blogspot.com/2019/07/kokeilu.html

Työväenopiston mökin vieraita tapaamassa 1960-luvulla:

https://opistosata.blogspot.com/2019/08/tyovaenopiston-mokin-vieraita.html

Sivistysyhteiskunnan ja hyvinvoinnin yhtälö:
https://opistosata.blogspot.com/2019/08/sivistysyhteiskunnan-ja-hyvinvoinnin.html

Matka Aino Kilven kanssa työväenopiston näyttämölle:
https://opistosata.blogspot.com/2019/08/matka-aino-kilven-kanssa-tyovaenopiston.html

Aira Rauhala ja Lea Mäkelä -Silloin opiskelimme oppiaksemme elämää varten:

https://opistosata.blogspot.com/2019/09/silloin-opiskelimme-oppiaksemme-elamaa.html

Miina Sillanpää Forssan työväenopiston vieraana:
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/miina-sillanpaa-forssan-tyovaenopiston.html

KÄSITYÖ -tuo uusi ja outo oppiaine. Forssan työväenopiston käsityöopetuksen vaiheita 1920-luvulta vuosituhannen vaihteeseen:
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/kasityo-tuo-uusi-ja-outo-oppiaine.html