lauantai 10. elokuuta 2019

Työväenopiston mökin vieraita tapaamassa 1960-luvulla


Elävästi ajan kielellä kirjoitettu juttu opiston mökistä. Vaikka lehtileike ei ollutkaan kokonaisuudessaan tallella, kertoo se herkullisesti opiston mökin lähihistorian tunnelmasta.


Saunominen mieliharrastuksena...

Lehtileike opiston arkistokansiosta on ilman päivämäärää ja lehtimainintaa 1960-luvun leikkeiden välissä:

Kuvateksti: -Kolme polvea meitä täällä on, veisteli konstaapeli Kaarlo Lehtokangas juodessaan kahviaan pojanpoikiensa Arin ja Ollin kanssa.


Kolea tuuli nostattaa järven aallot korkeiksi vaahtopäisiksi harjoiksi, jotka kilvan ruoskivat punaisesta rantasaunasta järveen johtavaa laituria. Tuon tuosta kuuluu laiturilta kosteiden jalkapohjien aikaansaama läiskähtävä juoksurytmi, joka päätyy kepeään loiskahdukseen löylyn kuumentaman saunavieraan hypähtäessä järveen sammuttamaan kuumuudesta kirvelevää ihoaan. Äreä pihahdus saunan puolelta ja jälleen joukko höyryäviä hahmoja katoaa laituria juosten järveen.

Tänä vuonna ei heinäkuu ole suosinut meitä liiallisella helteellä ja viimainen tuuli on jäänyt asustamaan kesämökkimme nurkkiin, mutta kesästä pitää siitä huolimatta nauttia. Tosin kaikilla forssalaisilla ei ole omaa soppea järven rannalla, minne mennä saunomaan ja uimaan, mutta lukuisat järjestöt ja yhdistykset tarjoavat osalle näistä 'mökittömistä' saunomismahdollisuuden yhteisen saunankiukaan ääressä.

Erääksi forssalaisten ja lähiympäristön asukkaiden suosituimmaksi uinti- ja saunomispaikaksi on vuosien aikana muodostunut Forssan työväenopiston Tammelassa sijaitseva kesämökki saunoineen. Opistolaiset vieraineen voivat viettää täällä rattoisan saunaillan ja saavatpa muutkin löylyn ystävät maistaa kiukaasta kirpoavaa makoista löylyä.

(Sitten leikkeestä puuttuu osa)
vät ole peloitelleet, kertoi prokuristi Pauli Virtanen, joka vaimonsa kanssa väliaikaisesti huolehtii vahtimestarin ja taloudenhoitajan tehtävistä Mansikkaniemen kärjessä sijaitsevalla kesämökillä. -Nykyään on vain opistolaisille varattu mahdolli-
(väliosia puuttuu)
...jöitä, joita kylmät ilmatkaan ei-
suus yöpyä päärakennuksessa sijaitsevissa huoneissa, mutta myös opiston ulkopuolelta olevat henkilöt voivat viettää täällä iltaansa paistaen makkaroita takan ääressä ja kuunnellen radiota.

Nuoripari Pentti ja Eila Salo ovat oivaltaneet opiston saunan löylyn muita makoisammaksi ja niinpä automatka kerran viikossa suuntautuukin Tammelaan. Tällä kertaa heidän mukanaan saapu forssalainen nti Eeva-Liisa Karppelin, joka ei aikaisemmin ole tiennyt niemen nokassa olevan kauniin paikan olemassaolosta. Sauna ei houkutellut häntä, mutta sen sijaan sievät pikku huoneet saivat ihailua osakseen.

Jorma Pellonpää on viime syksystä lähtien toiminut rajajääkärinä Kilpisjärvellä, mutta Lapin karut maisemat eivät ole saaneet häntä unohtamaan Tammelan reheviä rantoja. Niimpä erämies saatuaan parin viikon loman suuntasi matkansa kotiin Forssaan, mistä sitten saapui päiväksi pariksi opiston mökille.
-Olin täällä jo juhannuksena ja aina saunailtoina käväisen iltaa istumassa. Kauniilla ilmoilla on hauska narrata kalojakin, vaikka ei niitä ainakaan tästä kohtin Pyhäjärveä saa, kertoi pohjoisen mies alkaen sen jälkeen kuvailla Kilpisjärven karuja seutuja.”



Toinen arkistosta löytynyt lehtileike: Forssan lehden suvisattuma Forssan kansalaisopiston kesämökin saunasta on ilmestynyt 23.8.1977. Siinä opistolaiskunnan emäntä Saila Honka on iloisesti myymässä saunalippuja ja virvoitusjuomia:
(kuvan voi selvyyden saamiseksi klikata isommaksi)



Ja kirjoitus jatkuu kertoen mökin 1970-luvun käytänteistä:
"Loman- ja viikonlopun viettäjiä on mökillä riittänyt koko kesän ajaksi, joskin majoitustilat antaisivat myöten suuremmallekin joukolle. -Talo jäi tyhjäksi vasta tämän viikon alussa, kertoo lomalaisiinsa tyytyväinen vahtimestari Varjonen.
Yösijasta mökkitoiminnasta vastaava opistolaiskunta perii 3 markkaa, teltanpaikan saa pihalta markalla vuorokausi. Kesäkortin, joka 40 markan hintaisena oikeuttaa kokokesäiseen saunomiseen ja oleskeluun, on tänä kesänä lunastanut 17 opistolaista. Tiiviimmin mökki asuttavilta edellytetääön kuitenkin lisäksi pientä palvelua, kuten vuorottelua saunailtojen kahvipalvelussa.
Pienistä maksuista huolimatta mökin talous on saatu pidetyksi tasapainossa ja tilit pikkuisen voitonpuolella. Niinpä tänä kesänä on saatu hankituksi mökille uusi lasikuituvene ja lentopalloverkko.
Loppuaan lähestyvän kesäkauden tapahtumiin kuului kesäkuussa järjestetty lähikuntien opistolaisten vierailu ja samoin kesäkuussa pidetty taideleiri opiston omille taiteenharrastajille. Viimeinen saunailta on keskiviikkona, joilloin mukana ovat myös opiston pelimannit ja jos vanhat kokemukset pitävät paikkansa, opiston suuren pirtin lattia on jytisevä kauden päätökseksi." P-tta

Opiston mökin hankkimisen jälkeen (1925) toveritoimikunnan kesäkauteen on kuulunut useitakin muiden opistojen ja retkikuntien vierailuja mökillä. 
Esimerkkinä vuosikertomus Forssan työväenopiston toverikunnan toiminnasta lukuvuonna 1956-57 kertoo, että Helsingin, Hämeenlinnan ja Loimaan opistolaisia oli 6.-7.7.1957 kesämökillä viikonloppua viettämässä. Loimaalaisia oli myös talvella käymässä ja vielä 24.-25.8. kesämökillä saunomassa. 

Toverikunnassa oli erikseen kesämökkitoimikunta ja opiston vahtimestari toimi kesäkautena kesämökin emäntänä/isäntänä ja saunan lämmittäjänä. Tätä varten saunan vintille rakennettiin kesäasunto, myöhemmin vahtimestari yöpyi mökin sivuhuoneessa. Uusi-Hakimon historiikki kertoo, että kesäpaikka tarvitsi vahtimestarin lisäksi myös valvojan ja sitä varten opiston pitkäaikainen taloudenhoitaja Pauli Virtanen sai rakentaa mökin tontin rajalle. Virtanen toimikin kesäpaikan isäntänä yli 30 vuotta. Kun kiinteistö sitten siirtyi kaupungin omistukseen opistolaiskunta on vastannut kesämökin toiminnasta itsenäisesti.



1939 vuoden vuosikertomus kertoo, että saunaa päätettiin entisestään laajentaa ja kirjoitetaan että nykyisin lienee saunamme Pyhäjärven rannalla opistolaisten toivomusten mukainen ja vertaansa vailla opistojen kesäkotien saunaluettelossa. Myös keittiö kunnostettiin, hankittiin puhelin ja tehtiin muita pienempiä korjauksia. 
Valtionavun saaminen kesätoiminnalle asetti kesäaikana suoritettavaksi eräänlaista määrättyä toimintaa. Sen pelättiin kangistavan kesätoiminnan kaavoihin, joka ei olisi sopusoinnussa kesälevon kanssa. Niin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan purpuri, yhteislaulu, uinti- ja näytelmäharjoitukset antoivat uutta eloa kesämökin oleskelijoille ja kokosivat opistolaisia näiden harrastusten ympärille. Kuopiolaisten ja tamperelaisten käynnin yhteydessä järjestettiin tilaisuudet, joissa suoritettiin ohjelmaa ja vietettiin iltaa. 
Vuoden 1939 kesä kului sopivasti, hyvin ja hyödyllisesti käytettynä, puhtaan ilman ja auringon parissa. Kulunut kesä todisti, miten paljon tällainen kesäkoti vaikuttaakaan opiston olemassaololle ja sen työn kunnolliselle jatkumiselle. 


Opiston mökki on ollut kesätoiminnan keskipisteenä sen hankintakesästä 1925 alkaen. Saunaa lämmitetään edelleen keskiviikkoisin ja lauantaisin. Opiston mökki sijaitsee siis Tammelassa Opistontiellä, kauniilla paikalla Pyhäjärven rannalla. 
Kesäkausi jatkui vuonna 2019 syyskuun puolelle lauantaihin 14.9. asti. Silloin sauna lämpisi klo 15-18 ja laituri nostettiin pois.

Tänä vuonna 2020 sauna lämpiää keskiviikkoisin klo 17-20 ja lauantaisin 16-19. 

Vuonna 2019 mökillä oli taideleiri, josta kuvia löytyy:
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2019/06/akvarellikurssilla-opiston-mokilla.html
Vuoden 2020 leiri on täynnä.





Nykypäivän 2019 kuvia opiston mökiltä:
http://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2019/06/opiston-mokilla.html



Lehtikirjoitukset Forssan työväenopiston/kansalaisopiston arkistokansioista:
Ensimmäisessä artikkelissa ei lehti- eikä päivämäärätietoja. Toinen lehtiartikkeli FL suvisattuma Forssan lehti 23.8.1977. Neljännesvuosisadan takaa lehtileike Forssan lehti 28.5.1958.
Lähteinä Vuosikertomus Forssan työväenopiston toverikunnan toiminnasta lukuvuonna 1939 ja 1956-57, Lauri Uusi-Hakimon 1995 ilmestynyt opiston 75-vuotishistoriikki Työväenopistosta Aikuisopistoksi, Forssan kansalaisopisto 75 vuotta.
Kirjoituksen kokosi Tanja Härmä.


Forssa: Opisto sata -blogikirjoitussarja:


Kohti sataa vuotta:
https://opistosata.blogspot.com/2019/07/kokeilu.html

Sivistysyhteiskunnan ja hyvinvoinnin yhtälö
Miten sivistys nähtiin sata vuotta sitten:
https://opistosata.blogspot.com/2019/08/sivistysyhteiskunnan-ja-hyvinvoinnin.html

Matka Aino Kilven kanssa työväenopiston näyttämölle:
https://opistosata.blogspot.com/2019/08/matka-aino-kilven-kanssa-tyovaenopiston.html 

Silloin opiskelimme oppiaksemme elämää varten -Aira Rauhala ja Lea Mäkelä
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/silloin-opiskelimme-oppiaksemme-elamaa.html


Miina Sillanpää Forssan työväenopiston vieraana:
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/miina-sillanpaa-forssan-tyovaenopiston.html

Käsityö -tuo uusi ja outo oppiaine:
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/kasityo-tuo-uusi-ja-outo-oppiaine.html

Tehtaankoululta Maakunnan kautta Kehräämölle -Forssan kansalaisopiston käsityöhistoriaa 1970-1980:
https://opistosata.blogspot.com/2019/10/tehtaankoululta-maakunnan-kautta.html

Kankuriopiston 1990-luku
https://opistosata.blogspot.com/2019/11/kankuriopiston-1990-luku.html

Mennään tuonne opistolle, ei tämmöisenä lauantaina muutakaan keksi. Pentti Vahteran teksti:
https://opistosata.blogspot.com/2019/11/mennaan-tuonne-opistolle-ei-tammoisena.html

Tehtaankoululta Maakunnan kautta Kehräämölle -Forssan kansalaisopiston käsityöhistoriaa 1970-1980:
https://opistosata.blogspot.com/2019/10/tehtaankoululta-maakunnan-kautta.html

Kankuriopiston 1990-luku
https://opistosata.blogspot.com/2019/11/kankuriopiston-1990-luku.html

Tehtaankoulu ennen ja nyt
https://opistosata.blogspot.com/2019/11/tehtaankoulu-ennen-ja-nyt.html

Forssan työväenopiston kuusijuhla 1959
https://opistosata.blogspot.com/2019/12/forssan-tyovaenopiston-kuusijuhla-1959.html

Että ihminen ihmisen löytää -Toveritoiminta opistoissa
https://opistosata.blogspot.com/2020/01/etta-ihminen-ihmisen-loytaa.html

Työväenopiston Hammerfestin matka 1956 -Eila Alénin albumista:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti