Forssa: Opisto sata: Matka Aino Kilven kanssa työväenopiston näyttämölle

Opiston mökki on ihmeellinen paikka. Olimme siellä juhannuksen jälkeisellä viikolla Wahren-opiston järjestämällä kurssilla. Ja siellä Aino otti minua kädestä kiinni ja johdatti opiston saunan nurkalta eteenpäin. En vielä silloin tiennyt hänen nimeään, saati edes olemassaolostaan. Nyt tiedän, että hän kävi paljon omalla mökillä ollessaan opiston saunassa.

Tämän ensimmäisen kohtaamisen kautta vietin seuraavan viikon tiiviisti Ainon seurassa, eikä hän ole hellittänyt otettaan tämän jälkeenkään. Tähän kirjoitukseen olen koonnut ne Ainoon liittyvät tiedot, jotka sivuavat Forssan työväenopistoa, kertoen oman aikansa tarinaa.

Veneellä opiston mökille 1920-luvulla. Kuva Elli Laurilan kokoelmasta.

Kun kuljimme Ainon kanssa opiston saunalta eteenpäin, viereisellä tontilla on entisen opiston kesäpaikan isännän, opiston taloudenhoitajana 1941-1971 toimineen Pauli Virtasen mökki. Hänen tyttärensä opistolaiskunnan puheenjohtajanakin toiminut Maija Sulanto kertookin ensimmäisenä, että olen törmännyt Aino Kilpeen ja että Rauhalan Aira, opistolaiskunnan aktiivi, tietää Ainosta lisää.

Ensimmäisen kerran Aira näki Ainon vuonna 1952 opiston saunan lauteilla. Tuomiston Pirkko oli pyytänyt lähettämään Aino-tädille terveisiä. Pirkko oli kouluaikanaan asunut Kilvillä 'Amerikassa' (puutaloasuinalue Forssan keskustassa). Saunan lauteilla Aira kysyy: Onko hän Kilven täti? Ja niin Aira tutustuu Ainoon. (Aino oli tuolloin 64-vuotias.) Aino kävi opiston saunalla kun oli mökillään. Oli hyvä ystävä opiston vahtimestarin Maire Starkin kanssa, joka asui kesät opiston mökillä. (Stark toimi vahtimestarina 1937-1961.)

Kun näen Airan, hän kertoo myös että Aino oli näyttelijätär ja samana päivänä kun oli Ainon 80-vuotisjuhlat Kerholassa, mentiin myös Loimaalle työväenopiston kevätpäättäjäisiin. Myöhemmin täksi vuodeksi selviää 1968.

Näyttelijätär-sanan kautta päästään Hannu Lahtosen kirjaan Forssalaista teatteria vuodesta 1880 (1972). Ajatus forssalaisen teatteritoiminnan historiikin laatimisesta heräsi syksyllä 1968 kulttuuripäivien yhteydessä pidetyssä muistojen illassa, jossa paikalla olivat näyttelijäveteraanit Aino Kilpi ja Onni Melttu ja he muistelivat Forssan työväenteatterin voimavuosia.

Kirjassa kerrotaan, että Forssan työväenopiston oli aika jatkaa forssalaista näyttämötoimintaa. Tulisieluinen Elli Laurila oli se henkilö, jonka ympärille näyttämöharrastus kietoutui kolmenkymmenen vuoden ajan. Aikaisemmin Laurila oli ohjannut 5-osaisen kuvaelmasarjan Vänrikki Stoolin tarinoista 1921 Forssan Lotta Svärd-yhdistykselle ja näytellyt itse Lotta Svärdin roolin.

Opistossa näytelmäharrastus pääsi vauhtiin 1925, jolloin toiminnan kasvuun vaikutti Työväen teatterin toiminnan lakkaaminen, jolloin osa näyttelijöistä siirtyi työväenopiston piiriin. Yksi heistä oli Aino Kilpi. Forssan työväenopisto antoi aikanaan voimakkaan teatteripanoksen. (Ja neljäkymmentä vuotta sitten 1979 forssalaisia teatterianharrastajia pohditutti teatteritoiminnan irrottaminen kansalaisopistosta ja haettiin ratkaisuja tila-, kalusto-, hallinta- ja ohjaajakysymyksiin. -> Forssan teatteri perustettiin 1980.)

Palataan vuoteen 1936:

1936 Laurila ohjasi Niskavuoren naiset. Aino Kilpi kuvissa vasemmalla Niskavuoren vanhana emäntänä. (Kuvat voi klikata isommiksi.)

Arkistosta löytyneitä Forssan Työväenopiston näytelmäjulisteita:

1937 Laurila ohjasi Mika Waltarin näytelmän Kuriton sukupolvi, joka osoittautui suureksi menestykseksi ja jossa Aino näytteli professorin Varavaaran vaimoa.

Samana vuonna 1936 Laurila ohjasi vielä näytelmän Justiina, jossa Aino oli myös mukana.

Forssan Työväenopiston toveritoimikunnan pöytäkirjamerkintä 21.10.1937 kertoo, että: "Luettiin ja hyväksyttiin tilitys näytelmäillasta 16.10.37, jolloin esitettiin Juhani Tervapään kirjoittama näytelmä Justiina. Puhdasta voittoa tuli Smk 1813:-." Päätettiin myös esittää Justiina toisintona Forssan Työväentalolla 6.11. "R. Rantanen lupautui ottamaan vastaan taasen lippujen ennakkomyynnin ja ovella ovat Lea Mäkelä ja Maire Stark." Justiina päätettiin esittää myös Karkkilassa, jos saadaan huone. Seuraava pöytäkirja 9.11.1937 kertoo, että huonetta Karkkilasta ei saatu, sen sijaan tiedustellaan huonetta Jokioisilta.

Nukkekoti esitettiin vuosiluvusta päätellen 1938:

Jossakin kohdassa esitettiin myös Niskavuoren leipä, jossa Ainolla vanhan emännän rooli:

Forssan 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1947 työväenopiston näyttelijät esittivät Minna Canthin näytelmän Anna-Liisa. ”Mieliinpainuvia ja yleisön suosion saavuttaneita osasuorituksia oli rouva Kilven Kortesuon emäntä ja Hilja Hyypän Husso.”

Työväenopiston näyttämötyön piiriä. Aino kuvassa toinen oikealla, istumassa. Kuva opistolaiskunnan arkistosta.

Kilpi oli mukana myös toverikunnan toiminnassa:

Forssan työväenopiston toverikunnan ja toveritoimikunnan vuosikertomuksessa vuodelta 1936 kerrotaan, että Aino Kilpi on kuulunut viime lukuvuoden aikana toveritoimikuntaan. Myös vuosien 1937-1938 ja 1939 vuosikertomus kertoo saman ja lisäksi Aino on kuulunut tällöin myös näyttämötoimikuntaan.

Toveritoimikunta 1936-1937. Aino istumassa vasemmalla, hänen vieressään Elli Laurila. Kuva opistolaiskunnan arkistosta.

Toveriyhdistyksen pöytäkirjassa vuodesta 1923 eteenpäin, Aino Kilven nimi esiintyy ensimmäisen kerran 8.9.1935, jolloin Aino on ehdolla toveritoimikuntaan ja saa 58 ääntä, joka on kolmanneksi eniten ja tulee valituksi. -Siihen aikaan toveritoimikuntaan oli paljon halukkaita ja siis äänestettiin. Toisin on nyt.

22.4.1936 kokouksen pöytäkirjan tarkistaja on Aino Kilpi:

13.9.1936 Toveritoimikunnan vaaleissa Aino on ehdolla ja saa 34 ääntä ja tulee valituksi. Aino valittiin Toveritoimikuntaan myös 12.9.1937, sekä 18.9.1938 ja 30.9.1939. Kokouksessa 5.10.1940 Aino on ehdolla, mutta ei tule valituksi. Tämän jälkeen Ainon nimeä ei ole mukana ehdokkaissa.

Toveritoimikunnan pöytäkirjassa kerrotaan, että 8.4.1938 kokouksessa opiston päättäjäisissä, jotka entiseen tapaan pidetään äitienpäivänä, Yrjö Virtanen ja Aino Kilpi esittävät kaksinlausuntaa.
Rva Kilpi valittiin myös kesämökkitoimikuntaan 9.5.1938 kokouksessa. Kesämökkitoimikunnan pohdittavana oli järjestetäänkö kesämökin ruokailu entiseen tapaan vai perustetaanko kiinteä emännän virka. Toimikunta pohtisi tätä yksityiskohdittain. (Vuonna 1940 yhteistä taloutta ei katsottu voitavan järjestää, koska useat elintarpeet jo ovat kortilla.)

20.9.1938 näytelmätoimikuntaan valittiin Aino Kilpi.
Saman päivän pöytäkirjassa kerrotaan, että erittäin vilkkaan keskustelun aiheutti kysymys siitä, otetaanko syyskauden ohjelmaan mitään huomattavaa näytelmää. Ilmeni seuraavia näkökohtia: Jos näytelmäilta järjestetään, tulee opistotyö siitä kärsimään, sillä johtajan pitää olla mukana harjoituksissa, ja näin ollen poissa opetustunneilta. Jos taas saataisiin joku pysyvä henkilö ohjaamaan näytelmää, kärsisi näyttelijöiden omat opiskelut jokatapauksessa. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että toveritoimikunta jäisi hyvin heikoksi ilman näytelmäharrastusta ja se tekisi loven säästövarojen hankinnassa. "Sitäpaitsi on paikkakuntamme teatterissa käyvä väki jo tottunut odottamaan opiston järjestämiä tilaisuuksia, jotka näin ollen antavat yleisölle selventävän kuvan johtajan ja opistolaisten kehitystasosta." Näyttämötoimikunnan huoleksi annettiin pohtia otetaanko näytelmää.
Seuraavassa kokouksessa 29.9.1938 puheenvuoroissa esitettiin seuraavaa, että ohjelmaan ei oteta näytelmien valmistamista siinä laajuudessa kuin edellisinä vuosina, etteivät opistotyön säännöllisyys ja opistolaisten opiskelumahdollisuudet joutuisi kärsimään. Toveritoimikunta ei kuitenkaan tehnyt asiasta mitään kiinteää päätöstä. Toverikunnan ja näyttelijöiden saavuttava maine opiston ulkopuolella pidettiin vaalimisen arvoisena.

Lahden Työväenopiston vierailulla 5.-6.11.1938 Aino Kilpi esitti aamiaisella lausuntaa. Sitä ennen vieraille kerrottiin opiston toiminnasta, paikkakunnan historiasta ja sen merkityksestä.
Rouva Kilpi on esittänyt lausuntaa opistolaishäissä, joissa 5.12.1938 opiston käsityösali koristeltiin hääkuntoon, kun Maire Vieno ja Yrjö Virtanen häätilaisuuttaan siellä viettivät.

3.10.1939 Toveritoimikunnan kokouksessa Aino Kilpi valittiin näyttämötoimikuntaan ja ravintolatoimikuntaan.

Toveri-illoissa, kuusijuhlissa jne jne oli yhtenä ohjelmanumerona näytelmä. Oletettavasti Aino Kilpi oli mukana useissa näistä.

Seuraava maininta Aino Kilvestä löytyy Forssan Työväenopiston Toveritoimikunnan pöytäkirjasta 4.4.1948:
"Rouva Kilven täyttäessä 60-vuotta kävivät rva Laurila, Kerttu Karhu ja Yrjö Virtanen onnittelemassa Häntä vieden opistolaisilta lahjana kukkia ja kirjan "Sammatin sisarukset".
Forssan Työväenopiston Toverikunnan tilikirjasta löytyy merkintä 3.4.1948:
-Tulppaaneja rva Kilvelle 180-
ja 6.4. Lahja rva Kilvelle 60v. päivänä kirja "Sammatin sisarukset" 460-

Aira Rauhala kertoo myös, että Aino kävi opistossa Lauri Uusi-Hakimon sielutiede/ihmistuntemus-piirissä, joka kokoontui Kartanonkadun teorialuokassa, se luokka, missä oli ennen tehtaan sairaala.

Kuvassa Aino kolmantena vasemmalta. Lauri Mäkilä seisomassa ja hänen oikealla puolellaan Impi Varjonen. Kuva opistolaiskunnan kuvakokoelmasta.

Aino Kilpi oli aina pirteä persoonallisuus, joka kuului forssalaiseen teatterimaailmaan ja katukuvaan. Hän kävi aina katsomassa kaikki Forssan näytelmät ja halusi näytelmän loputtua tavata näyttelijät.

Aino vietti loppuelämänsä Forssan vanhainkodissa. Hänet muistetaan lempeänä ja hymyilevänä runonlausujana. Ainolla oli usein päällään kirkkaanpunainen aamutakki ja hänellä oli hiukset palmikoituna. Hän muisti runoja ulkoa huomattavat määrät.

Aino eli 92-vuotiaaksi ja hänelle pidettiin kauniit ja arvokkaat hautajaiset. Myös opistolaiskunnan edustajat olivat paikalla.