Forssa: Opisto sata: Konekirjoituskurssilla

Tämä opiston vanha konekirjoituksessa käytetty kirjoituskone on lainassa opistoon vuonna 1941 syksyllä opiskelemaan tulleelta Eila Alénilta. Se on vuodelta 1928. -Samanikäinen omistajansa kanssa.

Kuvat saa isommiksi ja selkeämmiksi klikkaamalla.

Kysymys siitä, voiko työväenopistossa/kansalaisopissa opettaa konekirjoitusta, kun se voidaan ajatella ammatillisena opetuksena, kierrettiin jossakin opistohistorian vaiheessa sillä 'selityksellä', että 'kirjoittaa runoja'.

Eila kävi konekirjoituskursseilla 4-5 kurssia 1940- ja 1950 -luvuilla. Ne olivat enimmäkseen Turun konekirjoitusopiston kursseja.
Opistolla oli myös isompia koneita. Tämän kirjoituskoneen Eila osti opistolta itselleen 1960-luvulla. Sillä hän on pääasiassa kirjoittanut opiston juttuja. Konetta on paikattu konttorikonekorjaamossa.

Seuraavassa kuvassa lisää listaa siitä, mihin kaikkeen muuhun, kursseihin ja opistolaiskunnan toimintaan Eilan Alén on yhdeksällä vuosikymmenellä opistossa osallistunut (klikkaa kuvaa suuremmaksi!). Tähän harva pystyy:

Konekirjoituksessa tarkoituksena on oppia kirjoittamaan kymmensormijärjestelmällä, joka on tehokas ja nopea tapa kirjoittaa näppäimistöllä. Kymmensormijärjestelmän hallitseminen säästää aikaa, se tuplaa, tai jopa nelinkertaistaa kirjoitusnopeutesi. Kirjoitusvirheitä ei tule niin paljon, voi keskittyä itse tekstiin, näppäimistön vilkuilun sijasta. Ja mukaan tulee myös ergonomiset seikat: tekniikan avulla sormien, käsivarsien ja niska-hartiaseudun lihasrasitus vähenee.

Kerrotaan, että kirjoituskoneen tarina alkaa vuodesta 1714, kun englantilainen Henry Mill patentoi laitteen. Laite kehittyi ja ensimmäinen kaupallinen versio tuli vuonna 1870. QWERTY-näppäimistö tuli 1873.

"On myös sanottu, että kirjoituskoneiden tulolla konttoreihin oli merkittäviä sosiologisia vaikutuksia yhteiskuntaan, sillä konttorikoneiden myötä naisetkin tulivat kodin ulkopuoliseen työelämään. Typisti, konekirjoittaja oli uusi ammatti, jonka koettiin olevan asemaltaan korkeampi kuin tehtaantyttö. 1870-luvun puolivälissä konttorit olivat miesten työpaikkoja. Työssä käyvät naiset olivat tehtaissa tai myyjättärinä kaupoissa. Kirjoituskone loi uusia työpaikkoja sihteereille ja konekirjoittajille. Nämä olivat pääasiassa naisia, koska he hyväksyivät pienet palkat. Vuonna 1900 Yhdysvalloissa 75 prosenttia konttorien työpaikoista oli naisten hallussa."
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjoituskone

Testaa nopeutesi:
https://yle.fi/uutiset/3-9538223

Kuvat Opistosata-näyttelystä, joka Forssan kirjastotalon näyttelytila Vinkkelissä 14.3.- 16.4.2020.

Kuvat Tanja Härmä, jonka mielestä kirjoituskoneet ovat yksinkertaisesti vain niin kauniita.

Opisto sata -blogikirjoitussarjan tekstit:

Kohti sataa vuotta:
https://opistosata.blogspot.com/2019/07/kokeilu.html

Työväenopiston mökin vieraita tapaamassa 1960-luvulla:

https://opistosata.blogspot.com/2019/08/tyovaenopiston-mokin-vieraita.html

Sivistysyhteiskunnan ja hyvinvoinnin yhtälö:
https://opistosata.blogspot.com/2019/08/sivistysyhteiskunnan-ja-hyvinvoinnin.html

Matka Aino Kilven kanssa työväenopiston näyttämölle:
https://opistosata.blogspot.com/2019/08/matka-aino-kilven-kanssa-tyovaenopiston.html

Aira Rauhala ja Lea Mäkelä -Silloin opiskelimme oppiaksemme elämää varten:

https://opistosata.blogspot.com/2019/09/silloin-opiskelimme-oppiaksemme-elamaa.html

Miina Sillanpää Forssan työväenopiston vieraana:
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/miina-sillanpaa-forssan-tyovaenopiston.html

KÄSITYÖ -tuo uusi ja outo oppiaine. Forssan työväenopiston käsityöopetuksen vaiheita 1920-luvulta vuosituhannen vaihteeseen:
https://opistosata.blogspot.com/2019/09/kasityo-tuo-uusi-ja-outo-oppiaine.html